Markku Viitanen istuu poravaunun hytissä kuulosuojaimet korvilla ja joystick hyppysissä. Kaiku vastaa ympäröivästä kuusimetsästä, kun vasara nakuttaa Robitin porakruunua kallion sisään. Markulle tämä on tyypillinen työpäivä. Karstulassa, Pääjärven Poukanlahden tuntumassa oleva tuotantolouhos on puolestaan tyypillinen työmaa Louhintaliike Ylimäelle, Markun työnantajalle.

Markulla on menossa kolmas porauspäivä louhoksella. Lumen seasta törröttää punaisia poratulppia merkkaamassa jo porattujen reikien paikat. Täällä porataan 83 millimetrin reikiä 10–12 metrin syvyyteen, louhoksen pohjan tasolle. Porametrejä tulee noin 1 600, josta puolet on jo porattu. Louhintakenttänä tämä on maltillisen kokoinen, 25 tuhatta tonnia. Isot kentät voivat olla 100 000 tonnin luokkaa.

Kun poraustyö on valmis, on panostusryhmän vuoro. Reiän pohjalle tulee pohjapanos, sitten kemiitti – avolouhintaan kehitetty emulsioräjähde – ja sen päälle vielä pintapanos varmistukseksi. Kenttä räjäytetään. Sen jälkeen ylisuuriksi jääneet kivet rikotetaan hydraulivasaralla murskattavaan raekokoon. Sitten Louhintaliike Ylimäen työ tällä työmaalla onkin tehty; itse murskaus on jo eri urakoitsijan hommaa.

Ylimäen päätoimialueita ovat läntinen Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa, ja pääasiakkaita mursketoimittajat ja murskausliikkeet, kertoo työmaata valvova rakennusinsinööri Matti Pitkäjärvi. Karstulan työmaallakin irrotetaan louhetta, joka lopulta murskataan infrarakentamisen tarpeisiin tai esimerkiksi betonin ja asvaltin valmistamiseen.

Kolmessa vuosikymmenessä alan kärkeen Louhintaliike Ylimäki Oy on vuonna 1983 perustettu perheyhtiö. Vuokrakalustolla pienimuotoisesti aloittanut yritys on vuosikymmenten mittaan kasvanut toimialueensa isoimmaksi kivenirrottajaksi. Parinkymmenen työntekijän ja järeän konekannan voimin Ylimäki irrotti viisi miljoonaa tonnia kalliota vuonna 2014. Firmaa johtavat nyt toisen sukupolven Ylimäet, veljekset Matti ja Mikko.

Miten alueellinen toimija pärjää kilpailussa suurten valtakunnallisten yritysten kanssa?

– Hyvin pärjää. Meillä on paljon pitkäaikaisia, vakiintuneita asiakassuhteita. Kun on riittävä, ajanmukainen kalusto, ammattitaitoinen henkilökunta ja vielä hintakin kohdallaan, asiakkaat pysyvät tyytyväisinä. Joka työmaasta ei tarvitse kilpailla, Matti Pitkäjärvi sanoo.

Vuosisopimus nopeuttaa prosesseja

Louhintaliike Ylimäki on pitkään porannut Robitin kruunuilla. Vuonna 2015 Robitin ja Ylimäen yhteistyössä otettiin uusi askel: yhtiöt solmivat vuosisopimuksen, joka kattaa porakruunujen lisäksi niskat ja tangot, kertoo Robitin myyntipäällikkö Mika Mankinen.

– Hinta-laatusuhde ratkaisi. Konkreettisemmin se tarkoittaa kustannusta per porametri. Kotimaisuus oli myös tärkeä kriteeri, taustoittaa Matti sopimuksen syntyä.

Vuosisopimus helpottaa hankintojen tekemistä. Sen myötä porakalustot saadaan kiinteällä kilpailukykyisellä hinnalla. Volyymiperusteinen hinta säästää paitsi asiakkaan rahaa, myös vaivaa, kun joka työmaalle ei tarvitse neuvotella hinnoista erikseen. Prosessi on mahdollisimman yksinkertainen: Matti tekee tilauksen, ja Robit toimittaa sovitun määrän tavaraa.

– Yhteistyö Ylimäen ja Robitin välillä on jo vanhastaan ollut käytännönläheistä ja sujuvaa. Mikalle voi aina soittaa, jos poratessa ilmenee uusia tarpeita tai toiveita, Matti kertoo.

– Robit pystyy joustavasti vastaamaan muutos- ja kehitystarpeisiin, jos tarvetta ilmenee, täydentää Mika.

Länsisuomalaisella louhintafirmalla menee kaikesta päätellen hyvin. Isoimmista haasteista kysyttäessä Matti joutuu miettimään pitkään.

– Tällä alalla yleisesti ottaen haasteena on työkuorman epätasainen jakautuminen, aaltoilu hiljaisten ja kiireisten kausien välillä. Meillä Ylimäellä sellaista tosin ei ole. Meillä on koko kalusto kaiken aikaa töissä, toteaa tyytyväisen oloinen Matti lopuksi.

Hong Kong on maailman tiheimmin asutettuja metropoleja. Sen kylkeen 1980-luvulla perustettu Shenzhen taas on Kiinan nopeimmin kasvava kaupunki. Vielä 20 vuotta sitten Hong Kong kuului Britannialle, ja noiden aikojen peruina Shenzhenin ja Hong Kongin rajalla ovat edelleen voimassa rajatarkastukset.

Kahden jättikaupungin välillä on kuusi rajanylityspaikkaa, jotka massiivisen liikenteen takia ovat usein melkoisia pullonkauloja. Siksi Hong Kongin hallitus käynnistikin vuonna 2014 mittavan rakennushankkeen seitsemännen maantieyhteyden avaamiseksi. Projektiin sisältyvän tunnelin rakentamiseen osallistuu myös Robit.

Maaperä määrää menetelmät

Suurten liikennemäärien takia tunneleita rakennetaan kaksi rinnakkain, eli yksi kumpaankin suuntaan. Tunneleiden pituus on 4,8 kilometriä. Kaivaustyöt on aloitettu molemmista päistä. Maaperän laatu vaihtelee ja sen mukaan myös kaivausmenetelmät. Shenzhenin puolella pohjoispäässä kaivetaan tunnelinporauskoneella. Tunnelin eteläpäässä taas kallioperä on niin kovaa, että työ tehdään drill & blast -menetelmällä eli räjäyttämällä.

Hankkeen pääurakoitsija Dragages Hong Kong järjesti eteläpään hankkeesta tarjouskilpailun. Robitin työkalut ja palvelut, joita jälleenmyyjänä edusti Merman Technology, osoittautuivat kokonaisuutena kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi. Itse poraustyön hoitaa Robodrill tunnelijumboilla ja Montabertin drifter-vasaroilla HC110 ja HC108.

– Ennen kuin päästiin kallioon asti, oli tehtävä tuentaporausta aika paljon enemmän kuin olimme ennakoineet. Maaperä oli paikoin arvioitua hankalampaa ja pehmeämpää, kertoo Robitin Kaakkois-Aasian myyntijohtaja Antti Mäkinen.

– Me toimitimme tuentaporaukseen putkitusterät ja putket, sekä drill & blast -työhön niskat, holkit, poratangot ja -kruunut.

Saumatonta yhteispeliä

– On ilo todeta, että työt ovat sujuneet moitteettomasti alusta alkaen. Asiakkaamme on ollut erittäin tyytyväinen Robitin palveluun, toimituksiin ja tuotteisiin. Lämpimät kiitokset ansaitsee myös Mermanin toimitusjohtaja Jacky Lee, joka on antanut loistavan tuen asiakkaalle koko projektin ajan.

Millaisia ovat olleet tämän mittaluokan hankkeen isoimmat haasteet?

– Työkalujemme osalta ongelmia ei ole tullut vastaan. Tärkeimmät haasteet liittyvätkin enemmän työn organisointiin, juuri projektin valtavan laajuuden takia. Tuotteiden toimitusaikataulun suunnittelussa on ollut melko lailla tekemistä, kun toimituspisteitäkin on useita eri puolella projektia, Antti kuvailee.

– Iso hanke vaatii meiltäkin paljon resursseja, joustavuutta ja asiakkaan kuuntelemista. Tämä onkin ollut eräänlainen oppimisprosessi kaikille osapuolille. Yhteistyö Dragagesin ja Robodrillin kanssa on ollut hedelmällistä. Olemme vierailleet useasti työmailla ja kehittäneet jatkuvasti yhdessä toimintatapoja saadaksemme kaiken toimimaan entistäkin paremmin.

Oppimisprosessi maan alla Hong Kongin pohjoisosissa jatkuu edelleen. Robitin työkaluilla tullaan poraamaan häkellyttävät 770 000 porametriä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kun uusi rajatarkastuspiste aikataulun mukaan vuotta myöhemmin avautuu, ihmisten ja tavaroiden liike Hong Kongin ja Shenzhenin välillä saa taas uutta vauhtia.

Helsingin tulevaisuuden visioissa Pasilalla on merkittävä rooli: siitä suunnitellaan kaupungille suorastaan uutta keskustaa. Suunnitelmissa yksi keskeinen avainsana on Tripla. Se on Suomen oloissa massiivinen miljardin euron rakennushanke, joka valmistuttuaan yhdistää Itä- ja Länsi-Pasilan. Kolmen korttelin alueelle nousee toimitiloja, asuntoja, kauppakeskus, joukkoliikennekeskus, hotelleja ja muita palveluja. Triplan rakennuttajana toimii YIT.

Triplan toteuttaminen edellyttää luonnollisesti laajaa pohjarakennustyötä. Pohjimmaiseksi korttelin alle tulee parkkilaitos, jonka perustustyöt aloitettiin huhtikuussa 2015. Sitä ympäröivä patoseinä päätettiin toteuttaa porapaaluseinänä, koska se kestää kuormituksia, on nopeahko asentaa, ja on mittatarkka seinä vaikeissakin pohjaolosuhteissa. Miinuspuolena porapaaluseinän vesitiiviyden varmistaminen on työlästä, ja porausvaiheessa lietettä voi kertyä runsaasti.

Kovat vaatimukset, haastavat olosuhteet

Projekti tiedettiin alusta asti vaativaksi. Vastassa oli ensimmäisenä lohkareista täyttömaata, jonka seassa oli rakennusjätettä. Suuri osa täyttömaasta oli pahoin pilaantuneiden nesteiden kyllästämää.

Työtä tehtiin vilkkaasti liikennöidyllä rata-alueella, mikä aiheutti omia rajoituksiaan.

Vaatimukset työn laadulle olivat myös erittäin tiukat. Rakenteiden mitoitusiäksi, joka tarkoittaa mm. korroosionkestoa ja vesitiiviyttä, oli määritelty peräti 200 vuotta tavanomaisen sadan vuoden sijaan. Putkiseinän sijainti- ja kaltevuusvaatimukset olivat myös varsin tiukat.

Patoseinän rakennustyöstä pääurakoitsija YIT:n laskuun vastasi kolmen yrityksen konsortio. Paalutuksen pääurakan hoiti Keski-Suomen Betonirakenne, porauksen virolainen Fort Ehitus ja konsulttina toimi Ilmi Solutions. Robit toimitti terät kaikkiin porauksiin. YIT käyttää työmaalla myös Robitin Top Hammer -kalustoa.

Kolmessa vaiheessa peruskallion sisään

Patoseinän rakentamisessa oli kolme päävaihetta. Ensivaiheessa putket asennettiin täryttämällä eli vibraamalla löyhän savi- ja hiekkamaan läpi kovaan pohjamoreeniin asti.

Toisessa vaiheessa seinäksi pystyyn asennetut putket tyhjennettiin augerilla eli kairalla, savikerroksesta aina putken kärkeen saakka. Kolmannessa vaiheessa putket porattiin kovan tai erittäin kovan moreenin läpi kallioon enimmillään 1,5 m syvyyteen. Uppoporaukseen valittiin Robitin aukeava siipiterä. Robitin puolesta työtä oli valvomassa Senior Specialist Kari Juntunen.

– Vaihtoehtona siipiterälle olisi voinut olla perinteinen rengasterä. Urakoitsija otti pienen riskin valitessaan siipiterän, koska kalliossa tuli vastaan kiperiä kohtia. Me Robitissa kehitimmekin terää vielä projektin aikana urakoitsijalta saatujen vinkkien pohjalta. Kaikki menikin lopulta hyvin, ja tilaajan kustannuksetkin jäivät pienemmäksi rengasterään verrattuna, Kari kertoo.

Luottamusta ja saumatonta yhteistyötä

– Homma hoidettiin aikataulussa ja jälki oli todella hyvää. On nostettava hattua Fort Ehituksen pojille. Luottamus oli toki alun perinkin vankka: olin jo tehnyt aiemmin yhden paalutushankkeen heidän kanssaan ja vaikutuin heppujen osaamisesta. Yhteistyö sujui mukavasti myös työmaan valvonnasta vastaavan Ilmi Solutionsin Jouko Pasasen kanssa.

– Vaativasta työmaasta huolimatta ongelmia ei juuri tullut. Yhden kerran kävi niin että puhelimeni soi iltayhdeksän maissa. Urakoitsija sieltä ilmoitti että terä oli päässyt paukahtamaan. Mitäs nyt tehdään? Olimme sopineet että teriä on koko ajan varalla. Minä lupasin että olen siellä huomisaamuna kuudelta uuden terän kanssa.

– Ja niin olinkin. Urakoitsija kiitteli ja sanoi ettei tuohon kukaan muu toimittaja olisi kyennyt, myhäilee Kari tyytyväisenä.

Patoseinä valmistui ajallaan ennen vuodenvaihdetta. Triplan työmaa on toki vielä kaukana valmiista. Ensimmäiset autot päässevät parkkeeraamaan patoseinän rajaamaan halliin vuonna 2019.

Triplan patoseinän poraus
• RD700 putkielementit
• D711 x 14,2 RM/RF lukkoonporattu putki, 746 kpl
• Robit DTH SF 711/16 siipimallinen pilottiterä
• Putkien pituus 5,5 – 33,5 m
• yhteensä 16 335 m paalua
• poralaitteena 40 m masto

Minnesotan pohjoista osavaltiota USA:ssa halkoo valtatie Route 53. Se kulkee Yläjärven lounaiskärjestä Duluthin kaupungista pohjoiseen, ja päättyy 240 kilometriä myöhemmin Kanadan rajalle. Matkallaan se ylittää ns. rautavyöhykkeen: rautamalmista rikkaan alueen josta on kaivettu raaka-ainetta Yhdysvaltain terästeollisuuden tarpeisiin jo toistasataa vuotta.

Malmiesiintymät eivät ole vieläkään ehtymässä. Päinvastoin, Virginian kaupungin eteläpuolella kaivosyhtiö on laajentamassa vanhaa louhosta. Hankaluutena oli se, että Route 53 kulkee esiintymän poikki kaivosyhtiön omistamalla maalla. Niinpä valtatie oli pakko reitittää uudelleen. Uutta reittiä varten päätettiin rakentaa silta toisen, käytöstä poistetun louhoksen yli.

Osavaltion korkein silta

Rouchleaun avolouhoksella lopetettiin kaivaukset vuonna 1977. Maisemoitu louhosalue on sen jälkeen toiminut matkailunähtävyytenä, ja nyt sen ylle alkaa nousta uusi vetonaula: 61 metriä korkea ja 335 metriä pitkä silta, Minnesotan osavaltion korkein.

Siltatyömaan perustustyöt käynnistyivät joulukuussa 2015. Perustuksiksi maaperään porataan 30 tuuman paaluja, mikä vanhan rautamalmilouhoksen pohjalla operoidessa ei olekaan aivan yksinkertainen juttu. Sillan lujuusvaatimukset edellyttävät, että reiät porataan 12 metriä peruskallioon, mikä on huomattavasti enemmän kuin tyypillisellä siltatyömaalla.

Hankkeen poraustyön suorittajaksi valittiin Veit USA. Paalutusjärjestelmän toimittajaksi Veitillä oli harkinnassa kaksi vaihtoehtoa.

Tiukka aikataulu

– Sana Robitista oli kiirinyt alan piireissä Veitin korviin. He ottivat meihin yhteyttä ja esittelivät hankkeen kaksi haastetta: syvä paalutus malmilouhoksessa ja erittäin tiukka aikataulu, kertoo USA:n tytäryhtiö Robit Inc:in General Manager David Delorme.
– Meidät valittiin ennen kaikkea siksi että kykenimme tuotetoimituksiin hyvin nopealla aikataululla. Suunnittelimme järjestelmän Veitin edellyttämillä ehdoilla, ja toimituksemme tapahtui kuudessa viikossa – aivan kuten olimme luvanneetkin.

Miten itse poraustyö on sujunut?

– Tämä on tähän asti suurin paalutusprojekti Robitille Yhdysvalloissa. Kovan kiven ja pitkien paalujen tekniset haasteet eivät ole tuottaneet mainittavia ongelmia, ja olemme pysyneet hyvin aikataulussa, sanoo David.

30-tuumaisten paalujen asennustyön on määrä valmistua 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Muut työt siltahankkeessa jatkuvat vielä rivakkaan tahtiin. Malmilouhoksen ylittävän sillan pitäisi aueta liikenteelle ennen vuoden 2017 loppua. Sen jälkeen Route 53:n kulkijoille onkin tarjolla aivan uudet upeat maisemat.

Route 53 siltatyö, Virginia, Minnesota
• 5 x 762 mm (30”) QL200s pilottiterät
• 35 x 762/12,7 (30”) mm DTH RoX+ HD (Heavy Duty) vahvistettu rengasterä
• Bermingham Reverse Circulation (RC) porausputki
• Bermingham 50 m masto
• 4 x 25 bar kompressori
• Reiän syvyys: 53 m, peruskallioon 12 m

Laakeiden heinikkoisten maisemien takaa aukeavat jylhät kallioseinämät; näkymä on kuin lännenelokuvasta. Vuorien takaa kantautuu tasainen jyske. Emme kuitenkaan ole preerialla, eivätkä äänet kantaudu revolvereista. Ääni syntyy Robit Hyper 181 -uppovasarasta iskeytymässä syvälle Australian, tarkemmin Narrabrin mineraalipitoiseen maaperään.

Lucas Drilling Services, osa australialaista AJ Lucas Group Limitediä, on parhaillaan noin puolessa välissä mittavaa hiilikaivoshanketta Whitehaven Coal -yhtiön Narrabri North -kaivoksella. Peruskallioon on uponnut jo noin viisikymmentä reikää, joista syvimmät aina 240 metriin asti. Kallioporille riittää työtä vielä arviolta seitsemänkymmenen lisäreiän muodossa.

Lucas Drilling valitsi projektiin T120XD:n sekä Schramm T685 -poravaunun yhdessä robit Hyper 181 -uppovasaran kanssa. Saadakseen käyttövahvuuteensa uunituoreen 18-tuumaisen Robit 181:n, Lucas Drilling käänsi katseensa Queenslandissa sijaitsevaan Robit-toimittajaan, Dilong Drillingiin, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut menestyksekkäästi jo muutaman vuoden. Angus Simmons, Lucas Drillingin laitteistovalvoja kuvailee työn kulkua seuraavasti:

– Olemme käyttäneet Robit Hyper 181 -uppovasaraamme Schramm T130XD -poravaunussa jo yli viidelläkymmenellä porauksella eikä ainuttakaan ongelmaa ole ilmennyt. Hiljattain kohensimme kalustoamme uusilla Robit Hyper 181 -uppovasaroilla ja käytämme niitä nyt Schramm 685 -poravaunun kanssa. Käytämme Hyper 181 -mallia kovaa ja helposti halkeilevaa basalttia sekä vulkaanista kiveä poratessamme, aina 64 metrin syvyyteen asti.

14-tuumainen Down-the-Hole (DTH) -uppovasara porautuu sen jälkeen 200 – 220 metrin syvyyksissä maaperän konglomeraattiin eli muinaiseen kivettyneeseen soraan. Lopulta yhdeksäntuumainen DTH vasaroi homman loppuun 220 – 240 metrin syvyyksissä.

Australian pörssissä olevalla AJ Lucas Groupilla on yli 60 vuoden kokemus resurssi-, infrastruktuuri-, vesi-, jätevesi- ja energiasektoreilta. Australian Brisbanessa pääkonttoriaan pitävän Lucas Drillingin laaja kokemus projektoinnin, horisontaalisen poraamisen, öljy-, kaasu- ja hiiliporaamisen, sisäsaumaamisen sekä monen muun erikoisosaamisen saralla on tehnyt heistä yhden Australian suurimmista ja monialaisimmista porauspalveluiden tarjoajista.

Robitin myyntikoordinaattori Dave Crane ei ole säästellyt kehuja Narrabi North -kaivoksen työn laadusta:

– Kaivoksella näkyvä työn jälki kertoo Lucas Drillingin osaamisesta ja kokemuksesta, Dilong Drillingin teknisestä tuesta ja erityisosaamisesta sekä Robit Hyper 181 -uppovasaran voimasta ja luotettavuudesta. Se on voittava kombinaatio!

Kuva: Schramm -poravaunuun vaihdetaan 3 erikokokoista vasaraa ja terää 240 metriä syvän reiän porauksen aikana. Lucas Drilling Services luottaa Robitin DTH-kalustoon vaativissa olosuhteissa.

DTAn poraustyökalujen kehittäminen nykyiselle, vaativimmatkin tarpeet täyttävälle tasolleen on ollut pitkä ja raskas oppimisprosessi. Vaikeuksien selättäminen on palkinnut. Näinä päivinä Ausdrill nostaa itse laadullisia rimoja kilpailijoilleen.

Ausdrill Ltd:n aluejohtaja David Hart muistelee olleensa ensimmäisiä asiakkaita, jotka käyttivät DTAn tuotteita.

– Nyt ymmärrän, että tätä ei olisi voitu tehdä ilman ”verta, hikeä ja kyyneliä” sekä Ausdrillin ja DTAn henkilöstön tiivistä yhteistyötä. Näiden läheinen suhde oli onnekas asia! DTA pystyi lyhyellä varoitusajalla tekemään parannuksia ja muutoksia tuotteiden kehittelyssä. Ausdrill kykeni testaamaan nämä muutokset. Se teki koko kokemuksesta vähemmän tuskallisen kuin mitä se muutoin olisi voinut olla. Hieman turhautumista, mutta myös tyytyväisyyttä matkan varrella koettiin, kun saatiin kehittää tuote, joka nykyään vastaa kilpailun asettamiin laatuvaatimuksiin. Se oli hieno oppimiskokemus!

Super Pit -kaivoksella meidän on porattava noin 190 000 metriä reikää kuukaudessa. Reikien koko, syvyys ja tarkoitus vaihtelevat; malmin laatututkimuksia varten kairauksia tehdään 20 000 metriä, luotausreikiä porataan 50 000 metriä ja loput 120 000 metriä on louhintaporausta. Grade Control -rei’illä määritellään malmion rajat kussakin penkereessä ennen räjäytystä. Louhintareiät panostetaan räjähteillä: panos särkee maaperän riittävään kappalekokoon lastauksen ja kuljetuksen kannalta. Luotausreikien tarkoitus on rajata turvalliset alueet mahdollisesti vaarallisista alueista, joilla on aiemmin tehty maanalaista louhintaa.

– Ennen kuin Kalgoorliesta tuli ”superlouhos” 1980-luvun lopulla, alueella oli monta valtausta, kaivajaa ja kaivosoikeuksien haltijaa. Suurin osa entisen Golden Mile -alueen (nykyisen Super Pit -kaivoksen) yksittäisistä kultakaivoksista keskittyi maanalaiseen louhintaan. Tunnelien yhteismitta on yli 2 000 kilometriä, ja yksittäisten kaivosten koko vaihtelee riippuen aikakauden louhintamenetelmistä. Ausdrill on toiminut Super Pit -kaivoksella yli 20 vuotta, ja tuona aikana tiedän yhden tapauksen, jolloin poravaunu putosi osittain vanhaan kaivostunneliin. Vaunua ei saatu ylös, joten se räjäytettiin ja kaivettiin pois louheen mukana. Porari selvisi tapauksesta hengissä, Hart muistelee.

Ausdrill käyttää DTAn tuotteita kaikilla kymmenellä louhintatyömaallaan ja myös eräissä tutkimustoimintojensa poravaunuissa. Yleisimpiä tuotteita ovat neljä- ja kuusituumaiset vasarat ja terät, joilla porataan 115–165 mm:n louhintareikiä. Lisäksi käytämme joitakin seitsemän ja kahdeksan tuuman vasaroita 203–251 millimetristen reikien poraamiseen sekä RC-vasaroita laatututkimus- ja malminetsintäporauksiin.

Australiassa tuotteiden valmistus on taloudellisesti erittäin vaikeaa ja monet yritykset ovat jättäneet Australian ja perustaneet toimipaikat Intiaan tai Kiinaan vähentääkseen kulujaan. Monet ovat kokonaan laittaneet lapun luukulle.

– Jatkuvaa kehittämistä tarvitaan pitääksemme DTAn valmistamat tuotteet markkinoilla ja taistellaksemme kilpailijoita vastaan, uskoo Hart. Kilpailua aiheuttavat Kiinasta ja Intiasta tulevat hintoja polkevat käsintehdyt tuotteet.

DTA hyödyntää automatisaatiota välttääkseen kalliit työvoimakustannukset, pitäen silti yllä testattua luotettavuutta tuotteiden valmistuksessa.

– On ilmeistä, että Ausdrillin markkinoille tulee enemmän ja enemmän kilpailijoita, mutta säilytetään keskeinen toiminta-ajatus ja pidetään hauskaa matkan varrella. Se on hinta per metri ja luotettavuus, joka voittaa lopulta, lataa Hart.

Kuva: KCGM Kalgoorlie Super Pit – Ausdrill on toimittanut Superpitille tuotantoporauskalustoa jo monia vuosia.

Uptime Earthmoving Solutions on filippiiniläinen kaivos- ja rakennusalan työkalujen toimittaja. Sen perusti joukko maan johtaviin urakoitsijoihin kuuluvan Delta Earthmovingin työntekijöitä vuonna 2016.

Deltalla oli käynnissä yhdeksän kaivoshanketta ja yksi laaja avolouhos, joissa irrotettiin yhteensä 4,5 miljoonaa tonnia kiveä kuukausittain. Koeporauksissa Deltan varapääjohtaja Geoffrey Omengan pani merkille Robitin tuotteiden kustannustehokkuuden. Hän alkoi hahmotella Robitin tuotteille suurempaa roolia Deltan toiminnassa ja myös laajempaa jakelua koko Filippiineillä. Näin syntyi Uptime, jonka johtajaksi Geoffrey Omengan ryhtyi.

Robit Korean vientijohtaja Binn Lim oli jo vuosien ajan odottanut tilaisuutta päästä esittelemään Robitin tuotteita Deltalle. Lopulta vuonna 2016 Bauma-messuilla Münchenissä Binn ja Deltan johtaja Jimmy Omengan onnekkaasti kohtasivat. Kaksikko alkoi neuvotella, ja pian nousi esiin ajatus käyttää vasta perustettua Uptimea Robitin edustajana ja jakelijana Filippiineillä.

Tuon kohtaamisen jälkeen, vajaassa vuodessa, Robit on Uptimen vetoavulla noussut poraustyökalujen valmistajana vahvaan asemaan Filippiinien markkinoilla. Uptime on järjestänyt koeporauksia merkittäville kaivosalan yrityksille, minkä tuloksena Robitin tuotteita käyttävät Deltan ohella jo useat muutkin urakoitsijat. Yhteistyö kantaa kaikesta päätellen hyvin hedelmää myös tulevaisuudessa.

Kuva: Oikealta: Sam Rusialda (Uptime), Binn Lim (Robit Korea), Bryan Lumongtad (Uptime).

Alaknanda-joki saa alkunsa jäätiköllä neljän kilometrin korkeudessa Himalajalla. Sieltä se mutkittelee alas kohti etelää Uttarakhandin osavaltion halki, kerää voimaa, ja lopulta Bhagirathi-jokeen yhtyessään muodostaa mahtavan Ganges-virran. Osa tuosta voimasta tullaan valjastamaan vesivoimalaan, joka on rakenteilla Pohjois-Intian Chamoliin.

444 megawatin Pipalkotin vesivoimalaprojektissa rakennetaan tulokanavatunneli ja 65 metriä korkea patoallas joen poikki. Näin syntyy sähkön tuotantoa varten 237 metrin putoama. Itse voimala rakennetaan maan alle.

Tämän mittaluokan projektissa tarvitaan myös useita huoltotunneleita. Olosuhteet tunnelin kaivuulle olivat varsin vaativat: tunnelijumbon reitillä oli pehmeän maaperän seassa vaihtelevan kokoisia, erittäin kovia kvartsiittilohkareita.

Projektin omistajan THDC Indian asiakkaana toimiva pääurakoitsija Hindustan Construction Company valitsi tunnelijumbon huoltotunnelin tuentaporauksen laitetoimittajaksi ja urakoitsijaksi Machino Internationalin, joka valitsi työhön Robitin poraustyökalut.

– Olimme kuulleet paljon hyvää palautetta Robitin tuentaporausjärjestelmästä aiemmista projekteista, kuten Kiratpur–Ner-Chowkin moottoritietunnelista ja rautatietunnelista Jammu & Kashmirissa. Päätökseen vaikutti myös se, että Robitin myyntijohtaja S.K. Back saapui henkilökohtaisesti työmaalle tapaamaan asiakkaitamme ja onnistui vakuuttamaan heidät Robitin ratkaisusta, kertoo Machino Internationalin johtaja Vibhore Agarwal.

– Saamme osaksi kiittää Robitin pilotti- ja rengasterien vahvaa laatua ja moitteetonta saatavuutta siitä, että 12 metrin tuentaporausjärjestelmä saatiin asennettua ajoissa, Vibhore lisää.

Padon ja voimalan rakennustyöt Chamolissa jatkuvat edelleen. Valmistuttuaan uusi vesivoimalaitos parantaa tuottamallaan puhtaalla ja uusiutuvalla energialla merkittävästi sähkön luotettavaa saantia alueella.

Espoon Golfin vehreillä väylillä draivaillessa ei välttämättä arvaisi että aivan vieressä, Blominmäen kallion alla, on käynnissä massiivinen louhintatyö. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on rakennuttamassa sinne uutta jätevedenpuhdistamoa. Valmistuttuaan puhdistamo käsittelee yli 400 000 asukkaan jätevedet.

Uudella puhdistamolla Espoo varautuu asukasmäärän kasvuun. Laitos varustetaan parhaalla nykytekniikalla, joka parantaa puhdistustuloksia. Lähtökohdaksi on otettu myös energiatehokkuus: puhdistamo tulee tuottamaan tarvitsemastaan sähköstä yli puolet itse. Myös lämpöä syntyy yli oman tarpeen.

Urakasta Blominmäen uumenissa vastaa Lemminkäinen Infra. Robit toimittaa työmaalle porakruunut ja osan niska- ja tankotuotteista.

– Robitin valtteja tarjouskilpailussa olivat kokonaispalvelu, toimitusvarmuus ja tinkimätön laatu, kertoo projekti-insinööri Jarkko Meriläinen Lemminkäiseltä.

Projektin ensi kuukausien aikana Robit ja Lemminkäinen tekivät tuotekehitystä sopivimpien porakalustojen löytämiseksi. Louhintatyössä löydettiin ennen pitkää yhteistyössä kulutusosien huoltoon optimaalinen sykli. Robitin teroituspalvelu pitää huolen siitä, että toimintaan ei tule katkoksia.

– Kysymys ei ole tuotteen, vaikkapa porakruunun, kappalehinnasta, vaan elinkaarihinnasta. Kun yhteistyö porarien kanssa sujuu saumattomasti ja huolto pelaa, säästetään kustannuksissa merkittäviä summia, toteaa Robitin myyntipäällikkö Mika Mankinen.

Kalliota louhitaan Blominmäessä yhteensä huikeat 900 000 kuutiometriä. Louhinta saadaan valmiiksi vuoden 2017 aikana, ja seuraavaksi alkaa varsinainen rakennustyö. Uusi uljas laitos alkaa puhdistaa länsiuusimaalaisten vesiä vuonna 2020.

Keskellä Balkania, vehreässä ja vuoristojen halkomassa Makedoniassa tiet ovat kapeita ja mutkaisia ja matkanteko perinteisesti hidasta. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Maassa investoidaan nyt lujasti infrastruktuuriin.

Makedonian tierakennusprojekteista mittavin on 57 kilometrin pituinen moottoritie, jota rakennetaan Kicevon ja Ohridin, maan lounaiskolkassa sijaitsevan suositun järvenrantakaupungin välille. Tietä on rakentamassa 1 200 työntekijää ja 550 konetta. Noin 375 miljoonan euron hankkeen rahoittaja ja pääurakoitsija on Kiinan valtion omistama Sinohydro.

Moottoritietä varten puhkaistaan Presekassa vuoren läpi kaksikaistainen kaksoistunneli, josta tulee neljän kilometrin mittainen (vertailun vuoksi: Suomen pisin maantietunneli Tampereella on 2,3 km). Kummassakin rinnakkaisessa tunnelissa liikenne tulee kulkemaan siis yhteen suuntaan.

Osa tunnelityöstä tehdään perinteisesti käsityönä, parinsadan työntekijän voimin. Osan louhinnasta hoitavat tunnelijumbot. Hankkeen paikallinen aliurakoitsija on Avtotehna d.o.o. Skopje, joka vastaa hankinnoista sekä huoltaa ja ylläpitää työmaan laitteet. Tuentaporaukseen Avtotehna valitsi Robitin työkalut. Valintaperusteet olivat selkeät.

– Robit suoriutui testeistä selvästi kilpailijoita paremmin. Robitin tuotteilla yhden etenemän eli 39 reiän poraamiseen meni 30 tuntia ja parhaalla kilpailijalla 48 tuntia. Tämä on monen tekijän summa: Robitin putket ovat paksummat, putken kierteet ovat paremmat, ja kaiken kaikkiaan tuotteet ovat jämäkämpiä ja luotettavampia, toteaa Avtotehnan johtaja Vladimir Ovcarov.

Robit on pitänyt huolen siitä, että kulutusosia on saatavilla keskeytyksettä.
– Tämä on asiakaspalvelutyötä. Kuuntelemalla asiakasta ja paikan päällä yhdessä suunnittelemalla pystymme ennakoimaan pari kuukautta eteenpäin mitä työmaalla milloinkin tarvitaan ja kuinka paljon, ja mikä tärkeintä, myös vastaamaan tarpeeseen. Meiltä lähtee joka viikko rekkalastillinen tavaraa, kertoo Robitin myynti-insinööri Rasmus Sokura.

– Tämä on erittäin kilpailtu ala. On varauduttava yllätyksiin ja riskeihin, ja pystyttävä reagoimaan nopeasti. Me olemme osoittaneet alusta asti että Robitin kanssa homma toimii luotettavasti. Olemmekin nyttemmin saaneet Balkanilla pään avattua myös kaivospuolelle, Rasmus jatkaa.

Avtotehnan puolella ollaan myös varsin tyytyväisiä.
– Yhteistyö Robitin kanssa on toiminut erinomaisesti. He kuuntelevat toiveitamme, palvelevat joustavasti, nopealla vasteajalla, 24/7. Tähän eivät isot ja kankeat organisaatiot ole kanssamme pystyneet, kehuu Vladimir.

Vuoren uumenissa Presekan tunnelissa työt jatkuvat vielä toista vuotta. Jos kaikki sujuu aikataulussa, moottoritie valmistuu – ja autoilijoiden iloksi matka-aika Kicevon ja Ohridin välillä puolittuu – vuoden 2018 aikana.

ROBITIN ROX+ 114,3/10 -SARJAN TUENTAPORAUSTUOTTEITA MAKEDONIASSA:
• Pilottiterät
• Rengasterät (hitsattuna putkeen)
• Jatkoputket
• Lopputulpat venttiileineen
• Porakoneen niskat ja tangot

Kuva: Tunnelityömaalla projektia suunnittelemassa ja aikatauluttamassa Avtotehna d.o.o., Sinohydro ja Robit.

Edvard Munch oli käsittämättömän tuottelias taiteilija. Hän testamenttasi Oslon kaupungille 28 000 teostaan, maalauksia, veistoksia ja valokuvia. Vanha Munch-museo osoittautui jo kauan sitten kokoelmille liian pieneksi. Uusi museo nousee nyt veden päälle Bjørvikan lahteen Oslon keskustassa.

Norjassa kiisteltiin pitkään ja hartaasti siitä, mihin uusi Munchille omistettu museo tulisi rakentaa ja millainen sen pitäisi olla. Vuonna 2008 Oslon kaupunki julisti arkkitehtuurikilpailun, ja seuraavana vuonna voittajaksi julistettiin espanjalaisen Juan Herrerosin ehdotus nimeltä Lambda.

Soraäänien jälkeen rakennustöihin

Kuten usein ”vau-arkkitehtuurin” kanssa käy, Lambdan rohkea muotokieli ja koko herättivät myös paljon vastustusta. Sitä pidettiin liian korkeana ympäristöönsä nähden ja erikoisen muotoisena. Pitkän poliittisen kädenväännön jälkeen rakennustöihin vihdoin päästiin vuonna 2016.

Rakennustyömaakaan ei ollut helpoin mahdollinen: Lambda oli suunniteltu nousemaan suoraan merestä. Se tarkoitti mittavaa paalutustyötä urakoitsijaksi valitulle Hallingdal Bergboringille. Robit on jo vuosikausia toiminut Hallingdalin yhteistyökumppanina, ja oli siten luonteva valinta paalutuksen työkalutoimittajaksi.

Poranterät mittatilauksena

Vanhat satama-alueet ovat aina haastavia paalutukselle. Bjørvikassakin oli lahden pohjassa saven ja isojen kivenlohkareiden lisäksi sekalaista täyttömaata, kuten vanhoja laiturin perustuksia, joiden läpi oli porattava. Peruskallio taas oli erittäin kovaa kivilaatua. Robit ja Hallingdal suunnittelivatkin tehtävään parhaiten sopivat terät yhteistyössä.

Arvokas kaupunkiympäristö aiheutti myös omat haasteensa. Aivan työmaan vieressä sijaitsee Oslon maineikas oopperatalo. Oli varmistuttava siitä, että enimmillään 12 metriä syvälle peruskallioon porattavat paalut eivät aiheuta vajoamia sen perustuksiin. Siksi työhön valittiin Robitin flow control -erikoishuuhtelulla varustetut DTH-RoX+ FC -pilottiterät.

Kuusitoista kilometriä paalua

Munch-museon perustuksiin porattiin noin 16 kilometriä paaluja, yhteensä 311 kappaletta, paksuimmat läpimitaltaan 711 mm. Osa voitiin porata mantereen puolelta, osa porauslautan päältä. Näin vaativissa oloissa työ vaatii melkoista ammattitaitoa. – Kun 50 metrin syvyydessä jyskyttävää laitetta ohjataan lautalta, porarin on pidettävä niin näkö-, kuulo- kuin tuntoaistikin jatkuvasti valppaana, kuvailee Hallingdalin työnjohtaja Sverre Bjella.

Vaativien olosuhteiden takia paalutustyössä oli varauduttu yllätyksiin, mutta kaikki sujui lopulta ilman suuria ongelmia. Urakka valmistui lokakuussa 2016. Robitin puolelta projektista vastannut Senior Specialist Kari Juntunen esittää kiitokset Hallingdalin lisäksi myös muille yhteistyökumppaneille.

– Edustajamme Norsk Pumpeservice vastasi porauskaluston varastoinnista ja teknisestä palvelusta erinomaisesti. Kulutusosien saanti ei työmaalla katkennut kertaakaan, kehuu Kari.

Lokakuussa 2016 prinsessa Mette-Marit muurasi Lambdan peruskiven. Perustuksille nouseva näyttävä 12-kerroksinen, lasipintainen museorakennus avaa näillä näkymin ovensa yleisölle vuonna 2020.

Loppuvuodesta 2016 Robit otti askelen laajentaakseen jalansijaansa Lähi-Idässä ja perusti myyntiyhtiön (Robit Plc – BFC) Dubaihin, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien suurimpaan kaupunkiin. Sen vetäjänä toimii myyntijohtaja Juhani Sivenius.

Millaiset ovat Lähi-Idän operaation lähtökohdat?

Markkinaan suhteutettuna Robitin myynti alueella on tähän asti ollut pientä. Taival on vasta alussa. Nyt panostetaan läsnäoloon, mikä edesauttaa näkyvyyttä, ja saatavuuteen, joka on kasvun kannalta välttämätöntä. Jalkatyötä siis riittää pitkäksi aikaa. Muutamia merkittäviä onnistumisia on saatu, mikä antaa hyvän pohjan tulevaisuudelle.

Kerro niistä lisää!

Stevin Rock, alueen suurin louhos Ras Al-Khaimahin emiraatissa, on Robitin asiakkaita. Robitilla on kahden vuoden sopimus kulutusosien toimittamisesta heidän koko DTH-linjalleen. Israelissa Tel Avivin metrotunneliprojektissa poraus alkaa kesän aikana Robitin tuentaporausputkilla. Turkin markkinat ovatkin hyvällä mallilla jo vanhastaan kollegani toimesta.

Millainen Dubai on toimintaympäristönä?

Kulttuuri on varsin värikäs, koska täällä on paljon eri kansalaisuuksia. Virastoasioiden hoitaminen voi olla vähän hidasta ja byrokraattista. Siihen toki sopeutuu. Tavoitteeni on saada alueen toiminta kannattavaksi mahdollisimman nopeasti loppuasiakkaita hankkimalla ja jälleenmyyntiverkostoa kasvattamalla.

Kuva: Cliff McGowan (DTARobit) ohjeistaa Bharadwaj Ventaramania (Delta Corp Global).

Suomalaisella telakkateollisuudella menee nyt hyvin. Se näkyy muun muassa Meyerin Turun telakalla, jossa tilauskirjat ovat täynnä pitkälle 2020-luvun puolelle. Lisäkapasiteetin varmistamiseksi sinne nousee nyt uusi, pohjoismaiden suurin pukkinosturi.

Turun telakkahistoria alkoi Aurajoen suulla melkein kolmesataa vuotta sitten. Uusin telakka rakennettiin Pernon kaupunginosaan 1970-luvulla, ja siitedes sieltä on lähtenyt maailmalle pitkä letka tankkereita, rahtilaivoja, ja ennen kaikkea matkustajalaivoja ja ylellisiä risteilyaluksia.

Telakan maisemakuvaa on alusta asti hallinnut 600 tonnin pukkinosturi, joka nousee 105 metrin korkeuteen. Sen avulla nostetaan telakalla valmistuneet, pienen kerrostalon kokoiset aluksen suurlohkot telakka- altaaseen, jossa ne liitetään yhteen.

Tuplasti lisää nostokapasiteettia

Tilauskirjan täyttyessä, ja alusten kasvaessa edelleen suuremmiksi, lisäkapasiteetin tarve alkoi tulla ilmeiseksi. Siksi satama-altaassa suunnitellaan nyt uuden, entistä jykevämmän nosturin rakentamista. Sen nostokapasiteetti tulee olemaan 1 200 tonnia, eli kaksi kertaa vanhaa nosturia suurempi. Se tulee kohoamaan 122 metrin korkeuteen. Siten myös nostokorkeus kasvaa yli 10 metrillä.

Telakalla on ollut kolme uppovasaraporalaitetta täydessä työn touhussa jo ennen nosturityömaata. Aiemmin terästehtaalta tulevat levyt on varastoitu ulkotiloissa; nyt niille rakennetaan oma halli. Sen perustuksiin on porattu satoja 170 ja 220 mm paaluja vaativissa oloissa.

– Valitsimme sopivat terämenetelmät yhteistyössä urakoitsijan kanssa varmistaaksemme, että kaikki sujuu suunnitellusti. Tässä onnistuttiinkin: paalutus pysyi aikataulussa ja toimitukset tulivat ajallaan, kertoo Robitin Senior Specialist Kari Juntunen.

Uusi ja vanha rinta rinnan

Kesällä 2017 paalutustyössä on siirrytty jo uuden pukkinosturin perustuksiin, ja itse nosturin pystytystyö alkaa seuraavassa vuodenvaihteessa. Vanha nosturi ei toki sekään joudu romuttamolle – se vain siirtyy kiskoilla hieman taaksepäin. Kesästä 2018 alkaen Turun telakan siluettia hallitseekin yhden asemesta kaksi Goljattia.

Sähkön tuotanto, tienrakennus, keinokastelu, rautatietunnelit – kun Thaimaassa rakennetaan talouden selkärankaa, taustalta löytyy usein Robitin kumppani, urakoitsija nimeltä Right Tunnelling Ltd.

Vuonna 2000 perustetun Right Tunnellingin ensimmäinen projekti oli tunnelinkaivuu massiivisen Khun Dan Prakan Chon -padon rakennustyömaalla Nakhon Nayokin provinssissa. Padon valmistuttua vuonna 2005 lähiseudun asukkaiden pelloille on riittänyt kasteluvettä, ja tulvien aiheuttamat vahingot ovat vähentyneet. Itse padosta on tullut suuri turistinähtävyys kalastus- ja ulkoilumahdollisuuksineen.

Right Tunnelling sai pian mainetta luotettavana urakoijana yhdyskuntatekniikan projekteissa. Se onkin kasvanut Thaimaan johtavaksi tunneliurakoitsijaksi, jolla on toimintaa myös naapurimaissa Laosissa ja Myanmarissa.

Robit on puolestaan ansainnut Right Tunnellingin parissa luotettavan maineen partnerina, joka toimittaa porakruunuja, tankoja, holkkeja ja niskoja sekä BulrocRobitin vasaroita.

– Yhteistyömme on sujunut mutkattomasti jo vuosikausia. Käymme usein heidän työmaillaan Thaimaassa ja Laosissa tutustumassa haastaviin porausolosuhteisiin, jotta saamme suunniteltua heille optimaaliset työkalut, kertoo Robitin Kaakkois-Aasian myyntijohtaja Antti Mäkinen.

Robitin työkaluilla on viime aikoina porattu muun muassa rautatietunnelia Saraburin provinssissa, Maetaeng-Maengadin vesitunnelia Chiang Main lähistöllä, ja vesivoimalan padon syöttötunnelia Bolikhamxayn provinssissa Laosin puolella.

Kesällä 1546 Juan de Tolosa, espanjalais-baskimaalainen konkistadori, tunsi olonsa turhautuneeksi. Hän oli johtanut useita hopeanetsijöiden tutkimusretkiä keskisessä Pohjois-Meksikossa, laihoin tuloksin. Vihdoin syyskuun kahdeksantena hänen onnensa kääntyi.

De Tolosa oli osunut emosuoneen, joka ennen pitkää osoittautui yhdeksi maailman rikkaimmista hopeaesiintymistä. Muutamassa vuosikymmenessä hänen paikalle perustamastaan leiristä kasvoi vauras kaupunki nimeltä Zacatecas, josta myöhemmin tuli samannimisen
osavaltion pääkaupunki. 1700-luvulla Zacatecasin osavaltio tuotti jo viidenneksen koko maailman hopeasta.

De Tolosan päivistä on melkein viisisataa vuotta, mutta Zacatecasin hopeasuonissa ei näy ehtymisen merkkejä. Yksi osavaltion suurimmista maanalaisista kaivoksista on nimeltään El Saucito, lähellä Fresnillon kaupunkia, viitisenkymmentä kilometriä Zacatecasin kaupungista
pohjoiseen. Sen omistaa kaivosyhtymä Fresnillo plc. Se on ollut toiminnassa vuodesta 2011 ja tuottaa vuodessa noin 22 miljoonaa unssia (yli 620 000 kg) hopeaa ja jonkin verran kultaa, lyijyä ja sinkkiä.

Tuotannon ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi kaivosta kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2017 urakoijat kaivavat El Saucitossa noin 24 000 metriä kalliota. Tällaisessa mittakaavassa onnistumisen edellytyksenä on, että kaikkia kulutusosia, kuten kruunuja, tankoja ja niskoja on koko ajan luotettavasti saatavilla.

Useat urakoijat El Saucitossa ovat valinneet Robitin työkalut, joita heille toimittaa paikallinen jälleenmyyjä Rock Bits Tools. ”Tarvitaan jatkuvaa kommunikointia asiakkaan kanssa, jotta voimme varmistaa että poravaunussa porausparametrit ja muut asiat ovat kunnossa. Rock Bits Tools palvelee asiakkaitamme esimerkillisen hienosti”, sanoo Robit S.A.C.:n myyntijohtaja Jorge Leal.

Yksi Robitin tuotteita käyttävistä urakoitsijoista El Saucitossa on Cominvi, joka on saavuttanut vaikuttavia tuloksia tunneli- ja peränporauksessa. ”Joka poratyökalulla on oletettu kestoikä, joka riippuu kaivoksesta tai alueesta. Esimerkiksi El Saucitossa poranniskaa, joka kestää 5 000 porametriä, voidaan pitää laadukkaana. Viime keväänä Cominvi porasi eräällä jumbollaan 9 196 metriä COP1838 R38 038/435 -niskallamme. Se on kaivoksen ennätys”, Jorge kertoo häivähdys ylpeyttä äänessään.

Ennätyksen rikkomiseen saattaa tarjoutua vielä uusia tilaisuuksia. Pelkästään El Saucitossa arvioidaan hopeamalmia riittävän vielä ainakin 25 vuodeksi.

Kuva: Rock Bits Toolsin tehoviisikko liikenteessä. Vasemmalta: Gustavo Martinez, Jorge Rodriguez, Felipe Azpilcueta, Ricardo Castillo, Carlos Torres.

Harvey, Irma, Maria – tuttuja nimiä kaikille jotka seurasivat uutisista hurrikaanien riehuntaa Meksikonlahdella vuonna 2017. Niin epätodennäköiseltä kuin se vaikuttaakin, ne ovat yksi syy siihen miksi Arkansasin graniittilouhoksilla tehdään tätä nykyä pitkää päivää.

“Minut esiteltiin toimitusjohtajalle Conexpo-messuilla Las Vegasissa. Tulimme heti hyvin toimeen. Kerroin että meillä kruunut, holkit ja vasarat kuluivat ylettömän nopeasti Arkansasin työmaalla, kovan kivilaadun takia. Toimitusjohtaja sanoi voivansa auttaa. Poraustyönjohtajamme oli itse asiassa jo testannut Robitin työkaluja, mutta jälleenmyyjän kautta hankittuina ne vaikuttivat kalliilta. Kävin myöhemmin Robitin tehtaalla Teksasin Shermanissa ja tilasin sarjan teriä ja vasaroita. Aluksi terät eivät oikein toimineet, mutta Robit suunnitteli uusia palautteemme perusteella. Sen jälkeen tuotteet ovat toimineet paremmin kuin mitkään muut koskaan käyttämämme. Olemme erinomaisen tyytyväisiä niin tuotteisiin kuin palveluunkin.”

Dane Braden
toimitusjohtaja, Explosive Contractors, Inc.

Yhdysvalloissa kaikkein suosituin kattomateriaali on bitumipaanu. Se on hinnaltaan edullinen ja suhteellisen helppo asentaa. Paanun pohja kyllästetään bitumilla ja pinnoitetaan mineraalirakeilla. Rakeet lisäävät kestävyyttä ja suojaavat bitumia heikentävältä ultraviolettisäteilyltä. Rakeista paanu saa myös tunnusomaisen värinsä.

Paraskaan raekerros ei silti auta suojaamaan kattoa hirmumyrskyltä. Hurrikaanit hajottavat tai repivät irti tuhansia kattoja vuosittain Yhdysvaltain kaakkoisella alueella. Tämä on lisännyt kattopaanujen tuotantoa ja siten myös mineraalirakeiden kysyntää alueella.

Harmaa pöly pöllähtelee maasta, kun Justin Brandt ohjailee poraa oranssinpunaisessa vaunussaan graniittilouhoksessa keskellä Arkansasin osavaltiota. Hän poraa kovaan kallioon 5,75 tuuman (14.6 cm) reikiä 14–15 metrin syvyyteen. Myöhemmin reiät panostetaan ja räjäytetään. Syntyneet lohkareet käyvät läpi kaksivaiheisen murskaus- ja jauhamisprosessin, jonka tuloksena syntyy parin millimetrin läpimittaisia graniittirakeita – ihanteellista materiaalia bitumipaanujen pinnoittamiseen.

Oranssinpunaisen poravaunun omistaa Explosive Contractors, Inc (ECI). Arkansasin ja kotiosavaltionsa Missourin lisäksi ECI poraa ja räjäyttää kymmenillä työmailla Kansasissa, Illinoisissa, Wisconsinissa ja Oklahomassa, noin viidenkymmenen vakituisen työntekijän ja useiden alihankkijoiden voimin.

Kvartsipitoinen, erittäin kova Arkansasin graniitti on poratyökaluille tiukka haaste. Porakruunut ja vasaratkin kuluvat nopeasti. ”Jokainen minuutti, jonka kone on sammuksissa teränvaihdon takia, tarkoittaa tuotannon menetystä”, sanoo Dane Braden, ECI:n toimitusjohtaja
ja omistaja.

Viime kuukausina tuotanto Arkansasin louhoksella on tehostunut merkittävästi, kun aiemmin käytetyt uppoporauskruunut ja -vasarat vaihdettiin Robitin kalustoon. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä; optimaalisten työkalujen löytämiseksi Robitin oli tehtävä koko joukko koeporauksia, tulosten analysointia ja tuotekehitystä. Nyt käytössä olevat vasarat poraavat jopa kaksi kertaa pidempään kuin edelliset.

Se on varmasti hyvä uutinen muidenkin graniittilouhosten kannalta.

Kuva: Vasemmalta: ECI:n toimitusjohtaja Dane Braden, työnjohtaja George Aday ja turvallisuuspäällikkö Sam Crutcher.

Porausreiän poikkeamat ovat olleet kaivostoiminnassa yleinen ongelma viime aikoihin asti. Robitin uraauurtava Sense System -tuotelinja on kehitetty tämän ongelman ratkaisemiseksi. Sitä on kokeiltu ja testattu laajasti louhoksissa ja kaivoksissa ympäri maailmaa – nyt myös Indonesiassa.

Kultakaivoksissa malmien pitoisuutta tutkitaan yleisesti porausreiästä nostettujen kivinäytteiden avulla. Tarkalla näytteenotolla voidaan maaperästä paikantaa malmi- ja sivukivivyöhykkeet, mikä on olennaisen tärkeää tehokkaan kaivossuunnittelun kannalta.

Kun räjäytyskarttaa suunnitellaan näytteiden pohjalta, on yleensä tyydyttävä kaksiulotteiseen tietoon. Mitä syvemmälle porataan, reiällä on myös taipumus kääntyä halutusta suunnasta sivuun. Tämän poikkeaman seurauksena kerätty näytetieto saattaa olla epätarkkaa tai virheellistä.

Nämä ovat tuttuja ongelmia myös Indonesiassa Bumi Suksesindon omistamassa kultakaivoksessa, joka sijaitsee Banyuwangissa Itä-Jaavalla. Niinpä kaivoksella urakoitsijana toimiva poraysyhtiö Madhani, yhdessä räjäytysurakoitsija Dahanan kanssa, tarttuivatkin mielellään tilaisuuteen testata Robitin M-Sense-järjestelmää yhdessä PT. Martonin kanssa, joka on Robitin jakelija Indonesiassa.

”Havaitsimme, että M-Sense auttoi parantamaan malminäytteenottoa. Normaalisti räjäytyskentät suunnitellaan kaksiulotteisen datan pohjalta, mutta M-Sensen ansiosta porausreiästä ja koko porauskentästä saa välittömästi 3D-näkymän tablettitietokoneen näytölle. Kaikki poikkeamat malmi- ja sivukivivyöhykkeiden välillä on helppo havaita ”, selittää PT. Martonin Sales Manager Frandy Widjaja.

”Ja kun porausreiän poikkeaman voi mitata, voidaan myös välttää ylipanostukset, mikä parantaa turvallisuutta avolouhoksella”, Frandy lisää.

M-Sense-järjestelmää on testattu myös Citereupin sementtikaivoksella Länsi-Jaavalla yhtä lupaavin tuloksin.

”Molemmilla työmailla olemme saaneet testiryhmiltä erinomaista palautetta: M-Sense on käyttöliittymältään yksinkertainen, painoltaan kevyt ja helposti yhden henkilön käytettävissä. Tämä säästää mittaustyössä paljon aikaa ja vaivaa ”, Frandy summaa.

Maailmassa on melko vähän kaivostyömaita, joiden alueella voi törmätä vaeltaviin norsu- ja puhvelilaumoihin. Phalaborwan kaivoskompleksissa Etelä-Afrikan koilliskulmassa, mahtavan Krugerin kansallispuiston kyljessä, näky ei ole mitenkään harvinainen.

Valtavassa Phalaborwan kompleksissa louhitaan useita arvomineraaleja, kuten fosfaattia, kuparia, zirkoniumia, rautaa ja vermikuliittia. Fosfaatti on keskeinen ainesosa lannoitteissa. Ennen Phalaborwan kaivoksen perustamista vuonna 1951 Etelä-Afrikan maatalous oli riippuvainen tuontifosfaattikivestä. Nykyään Etelä-Afrikka vie fosfaattilannoitteita ympäri maailmaa.

Paikallinen perheyritys Venter Drilling on ollut porausurakoitsijana Phalaborwassa kymmenisen vuotta. Vuoden 2018 alussa Robit SA otti heihin yhteyttä ja ehdotti Robitin DTH-porakruunujen ja -vasaroiden testaamista. Venter Drillingin omistaja Pieter Venter ei ollut täysin tyytyväinen silloisen toimittajansa tuotteisiin, ja testiohjelma tuntui hyvältä ajatukselta. Sopimus oli molemmille osapuolille hyödyllinen, koska testeistä myös Robit saisi aitoa palautetta tuotteistaan.

Ensimmäiseen koe-erään kuului kymmenen DTHkruunua ja yksi DTH-vasara. ”Asetimme tavoitteeksi 800 metriä porakruunua kohti ja vasaralle 8 000 metriä”, sanoo Len Botha, joka kehittää Robit SA:n liiketoimintaa Etelä-Afrikassa. ”Ensimmäisessä testissä vasara saavutti 10 767 metriä. Porakruunujen keskiarvo oli 1 198 metriä, ja parhaalla kruunulla porattiin jopa 1 699 metriä. Edellisen toimittajan keskimääräinen tulos porakruunua kohti oli vain 811 metriä ”, Len kertoo.

Tämä oli tietysti erittäin lupaavaa, mutta Pieter Venterin vakuuttamiseksi järjestettiin vielä toinen testisarja. Tällä kertaa vasara porasi yli 12 000 metriä. Porakruunujen suoritus oli samaa tasoa kuin ensimmäisissä testeissä.

”Robitin työkaluilla kokonaiskustannukset kruunujen osalta vähenivät 32 %. Tämä oli enimmäkseen DTA:ssa kehitetyn muotoilun ansiota: ulkokehällä 18 mm nastat, sisäpuolella 16-milliset ja keskellä kolme huuhtelureikää”, Len kertoo.

Phalaborwan esiintymässä on noin 2,5 miljardia tonnia fosfaattikiveä, mikä on noin viisi prosenttia tunnetuista varannoista maailmassa. Onkin erittäin todennäköistä, että elefantit ja puhvelit jatkavat rauhanomaista rinnakkaiseloaan kaivosmiesten kanssa vielä hyvän aikaa jatkossakin.

Betoni on monipuolisimmin ja laajimmin käytetty rakennusmateriaali. Tyypillisestä betoniseoksesta 60–80 % koostuu runkoaineeksi kutsutusta kiviaineksesta. Maailman mineraalituotannosta suuri osa meneekin rakennusteollisuuden runkoaineiksi. Tämä pätee myös Brasiliassa.

”Brasiliassa betonin runkoaineen louhinta on kaivosalan tärkeimpiä tuotannonaloja. Viimeaikaisina laihoina vuosina tuotantomäärät putosivat, mutta talous on nyt toipumassa vaiheittain. Tämä koskee myös runkoainemarkkinoita. Tässä segmentissä Robit löysi Brasiliasta tärkeän yhteistyökumppanin, joka auttaa edistämään kasvustrategiaamme”, sanoo Alexei Albuquerque, Robitin Sales Manager Latinalaisessa Amerikassa.

Paraná Drill on vuonna 2001 perustettu yritys, joka toimittaa laitteita, varaosia ja kulutusosia kaivosalalle. Sen päämaja on Paranán osavaltion pääkaupunki Curitibassa, ja toimialue kattaa Brasilian eteläiset osavaltiot.

”Etsin jatkuvasti laadukkaita tuotteita, joilla on hyvä maine. Kun tiesin, että Robit etsii uutta jakelijaa näille markkinoille, lähestyin heitä ja tutustutin heidät Paraná Drillin toimintaan”, sanoo Fabiano Buffon, Paraná Drillin toimitusjohtaja.

”Päätimme sitten testata louhoksellamme Robitin työkalujen toimivuutta. Ensivaikutelmani niistä oli todella hyvä ja tulokset olivatkin positiivisia, kuten olimme odottaneet. Olemme tyytyväisiä Robitin työkalujen suorituskykyyn ja Robitin tiimiltä saamaamme tukeen.”

Paraná Drill on arvostettu yritys kaivosalalla, etenkin Etelä-Brasiliassa. Markkinoilla on vahva kasvupotentiaali, mutta myös omat haasteensa.

”Kilpailijakentän lisäksi meidän on otettava huomioon tuontitullit, asiakkaiden rahoitustilanne ja valuuttakurssien voimakas vaihtelu. Tällaisessa tilanteessa on epäilemättä eduksi että meillä on kumppani jolla on tarjota kustannustehokkaat ja laadukkaat tuotteet”, toteaa Fabiano Buffon.

Kuva: Mikko Vuojolainen, VP, Robit Americas (vas.) ja Fabiano Buffon, President, Paraná Drill

1700-luvun lopulla Ranskan vallankumoushallitus oli voimiensa tunnossa. Napoleonin tähti oli nousussa ja armeija teki valloituksia pitkin Eurooppaa. Napoleonkin tajusi että armeija ”marssii vatsallaan”. Hallitus lupasikin 12 000 frangin palkkion keksinnöstä, jolla ruoka säilyisi sotaretkillä. Tällä oli myöhemmin kauaskantoiset vaikutukset pienelle Quiberonin kylälle Bretagnessa.

Pariisilainen kondiittori Nicolas Appert keksi vuosikausien kokeilujen jälkeen että kuumentaminen ja ilmatiivis pakkaaminen estää ruokaa pilaantumasta. Säilyke oli näin keksitty – ja Appert kuittasi muhkeat 12 000 frangia.

Melko pian Bretagnessa hoksattiin että peltipurkkiin oli kätevä säilöä myös sardiineja. Quiberonista tuli 1800-luvun mittaan Ranskan johtava sardiinikalasatama ja sardiinisäilykkeiden tuottaja.

Quiberonin tölkkisardiinia saa vielä tänäkin päivänä – jopa nettikaupasta – mutta elinkeinona sardiinikalastus on jo kauan sitten saanut tehdä tilaa turismille. Viehättävä Port Haliguenin venesatama onkin nykyään merkittävä huviveneilijöiden keidas Bretagnessa. Venepaikkoja on yli 1 100 ja yöpymisiä 11 000 vuosittain. Aivan venesataman vieressä on pitkät pätkät upeaa hiekkarantaa.

Alun perin kalastusveneille rakennetussa satamassa ovat kuitenkin kasvun rajat alkaneet tulla vastaan. Satamainfra ja rakenteet ovat ikääntyneet, ja luontainen liettyminen on tehnyt satama-altaista liian matalia isommille aluksille.

Port Haliguenissa onkin aloitettu massiivinen uudistustyö. Molemmat satama-altaat ruopataan syvemmiksi, laiturit ja ponttonit suunnitellaan kokonaan uusiksi ja venepaikkoja lisätään. Ensi vaiheen tavoitteena on nostaa ruoppaamalla altaista yli 50 000 kuutiometriä saviainesta, jota käytetään täyttömaana muun muassa uuden parkkialueen tarpeisiin.

Urakoitsijana toimii VINCI Construction Maritime et Fluvial. Satamarakenteiden perustuksissa käytetään combi-seinätekniikkaa, jossa merenpohjaan porataan teräspaaluja kantaviksi rakenteiksi, ja niiden väliin asennetaan teräspontteja yhtenäiseksi seinäksi. Robit huolehti combi-seinän teknisistä ratkaisuista Senior Specialist Kari Juntusen ja Export Manager Taha Laissaouin johdolla. ”Suunnittelimme VINCIn kanssa kustannustehokkaasti parhaan kokonaisratkaisun työkaluineen ja toimintatapoineen. Tässä onnistuimmekin: paalutus sujui erinomaisesti 8 paalun päivävauhdilla”, Taha kertoo.

Keskimäärin 15–18 metrin pituisia paaluja porattiin kaikkiaan 460 kappaletta. Osan paaluista toimitti suomalainen SSAB. Robitin toimitukseen sisältyivät putkitusjärjestelmät (DTH-ROX SR 863/23), järeä 24 tuuman vasara ja iskunvaimentimet.

Mittavassa modernisointiprojektissa riittää urakkaa, ja vielä toistaiseksi satama-alueella lokkien kirkuna peittyy kaivureiden ja poralaitteiden jyrinän alle. Vuonna 2020 Port Haliguenin on määrä olla valmis ottamaan vastaan matkailijat uudessa loistossaan.