Lempäälästä kotoisin oleva Hilla Niemelä on Suomen hiihtopiirien nopeimmin nousevia lupauksia. Hillan päätähtäin kuluvalla kaudella on Nuorten MM-kisoissa Norjassa helmikuussa 2022. Loppukesällä 2021 Robit solmi Hillan kanssa sponsorointi- ja yhteistyösopimuksen.

Robit haluaa olla tukemassa paitsi huippu-urheilua, myös lasten ja nuorten liikuntaa. Robitin ja Hillan yhteistyön perustana on yhteinen arvopohja ja yhdessä tuotetut sisällöt. Niissä seurataan Hillan harjoittelua, kilpauraa, kehittymistä, tavoitteita, ajankohtaisia asioita ja tulevaisuuden odotuksia. Hilla piti lukijoidemme iloksi treenipäiväkirjaa marraskuussa 2021.

Maanantai 1.11.
Kisakausi kolkuttelee ovella ja seuraavana kolmena viikonloppuna onkin kisoja tiedossa. Syksyn harjoittelu on ollut onnistunutta ja odotankin jo innolla kisoja. Vuokatin Suomen Cupissa minulla on vain yksi kilpailu, vapaan sprintti. Aiempina vuosina vire on ollut ihan kohtalainen kauden avauksessa, mutta parin viime viikon keventämisen jälkeen pidämme vielä hyvää harjoittelumäärää yllä, mikä saattaa vaikuttaa tulevaan sprinttiin.

Meillä on hyvä suunnitelma, oli vire lauantaina mikä tahansa. Perjantaina teen valmistavan harjoituksen ja silloin myös tietää paremmin kisavireestä. Olen hiihtänyt vain muutaman kerran ulkona, koska lämmin keli on tehnyt ladusta vähän pehmeämmän ja hitaamman. Vuokatissa onneksi pääsee myös hiihtoputkeen, missä olosuhteet ovat aina samanlaiset. Putkessa latu on vähän kovempi, ja se sopii tällä hetkellä paremmin minulle. Kilpailussa lauantaina on kuitenkin todennäköisesti melko pehmeä ja hidas keli.

Lauantai 6.11.
Kisa oli juuri sellainen kuin arvelin. Jalka ei ollut herkkä ja hiihto tuntui puurtamiselta. Jo eilinen avaava tehoharjoitus enteili vähän huonoa kulkua, mutta olo oli kuitenkin parempi kuin eilinen. Tulimme valmentajani kanssa siihen tulokseen että mössössä hiihtelyä ei ole vain tullut vielä tarpeeksi, että se olisi tänään onnistunut hyvin. Tilanteeni on kuitenkin toistaiseksi hyvä eikä muutoksia tarvitse tehdä. Tästä lähdemme hakemaan vielä enemmän lumituntumaa ja aerobista harjoittelua ennen ensi viikonlopun kilpailuja.

Lauantai 13.11.
Tänään Vuokatissa järjestettiin tavalliset kansalliset kilpailut vapaalla tyylillä, matkaa oli 9 kilometriä. Hiihdin ensimmäistä kertaa kilpaa uusilla suksillani, jotka sain eilen. Sukset toimivat erinomaisesti, mutta kilpailusuoritus
oli kuitenkin hieman vaisu. Alusta oli melko pehmeä, ja se on minulle kaikkein vaikein hiihtää. Kuitenkin kauden ensimmäinen distanssikisa, ja heikommallakin suorituksella muihin nähden ihan kiitettävästi.

Sunnuntai 14.11.
Tänään taas Vuokatissa, vuorossa perinteisen sprintti. Kolme vuotta sitten tämä matka oli minulle erittäin hyvä, mutta en ole sen jälkeen päässyt mittaamaan suoritustani, koska kisoja ei ole ollut. Jännitin hurjasti kisaa, mutta loppujen lopuksi nautin erittäin paljon kisaamisesta ja tuli loistava harjoitus ensi viikon Suomen Cupia varten, jossa kilpaillaan tämä sama matka. Pääsin hiihtämään kaikki neljä starttia ja nyt olen paljon luottavaisempi ensi viikolle!

Perjantai 19.11.
Saapuminen Taivalkoskelle. Huomenna on kauan odottamani perinteisen sprintti. Tänä viikonloppuna karsitaan myös Rukan maailmancuppiin, joten jännittävät kilpailut tulossa. Olo kropassa on hyvä ja luottavainen huomista kisaa kohti.

Lauantai 20.11.
Taivalkosken Suomen Cup sprintti. Pettymys. Vaikka olinkin karsinnassa 17:s, tuntui hiihto kankealta ja flegmaattiselta. Erässä sain jo hieman paremmin irti, mutta silti teknisesti hiihto tuntui ja näytti huonolta. Vaikka olin lopputuloksissa 15:s, mikä on paras tähän mennessä Suomen Cupin kisoissani, oli välieriin pääsy tavoitteeni. Harmittaa kun en pystynyt antamaan itsestäni sitä mitä olisin halunnut. Huomenna kuitenkin uusi päivä ja matkana perinteisen 10 km.

Maanantai 22.11.
Sunnuntaina en startannutkaan, ja tänään sain lääkäriltä antibioottikuurin korvatulehdukseen. Siinä mahdollisesti syy lauantain huonolle vireelle. Yleensä kroppa viestii jo huonoa kulkua ennen sairastumista. Tästä kuitenkin parannellaan, ja seuraava startti on joulukuun alussa Rukan talvikisoissa, jos kuntoudun siihen mennessä.

Onneksi pääsin nopeasti lääkäriin ja tämä tauti selätetään mahdollisimman nopeasti. Kausi on vielä nuori enkä ole huolissani, vaikka sairastumiset eivät koskaan ole hyvästä. Vasta vuodenvaihteen jälkeen pitää suksen liikahtaa vauhdilla. Sinne on vielä hyvin aikaa valmistautua! 😉